Tervehdys taas!

Sunnuntai aamuna oli mukava herätä siihen tunteeseen että oksennustauti tulee kylään. On se ihmeellistä miten se tuo keho ja oma mieli tietää että nyt kohta täytyy lähtä vessaan tai tulee siivottavaa... Herätin sitte ukkoni mukaan, minulla kun on taipumus oksennustautien yhteydessä mennä huonoon kuntoon, enkä halunnu että anoppi löytää minut ja oksennukseni vessasta aamulla herättyään. No, kerkesin vessaan onneksi, sittepä sitä tuliki ja tyhjenty varmasti varpaita myöten kaikki. Harmi vaan ku en pystyny siinä välissä sanomaan ukolleni että ei sun tartte siinä vieressä seisoa, haju kun oli mitä kuvottavin, vaan että voi se ootella tuolla ulkopuolella ja sitte jos ei ala mitään kuulumaan nii sitte tarkistaa että oonko ihan ok. No, reippaasti se siinä seiso ja autto mua sitte yökkäyksien laannuttua, ku tosiaan menin tosi heikoksi. Hyvä että takasi sänkyyn pääsi ja kello oli puoli 5.

Toisen kerran piti oksentaa lähempänä puolta päivää, olin saanut jopa muutaman kulauksen limukkaa ja vettä vatsaani ja nekään ei pysyny sisällä. Iltapäivällä sitte rupes tulemaan taas toisesta päästä ja se helpotti huomattavasti. Pysty juomaan ihan normaalisti vaikka vessassa istuen. Ja ruokahalukin rupes pikkuhiljaa palautumaan ku tiesi ettei tartte oksentaa enää. Nyt voin sitte sanoa, että tämä päivä on ollu ensimmäinen terve päivä taas, kauan se kestiki. Ei mulla yleensä mahatauti noin kauan kestä, liekö ollu sitä noroa sitte.

Joo ja tiistaina kävin tosiaan taas työhaastattelussa ja sain täältä omalta paikkakunnaltani töitä nyt sitte. 20 minuttin jälkeen haastattelija sano että oot enemmän ku tervetullut meille töihin ja töitä riittää nii paljo ku jaksaa vain tehdä. Olin tosi iloinen että sain sen paikan, koska just sinne halusinki mihin nyt pääsin, ja oon koko alkuvuoden kärkkyny että millon sinne haetaan lähihoitajaa. Elokuun loppuun asti on tällä hetkellä töitä ja jos hyvin käy niin voin saada sieltä jopa vakituisen paikan!

Mutta nyt pitää saada eka se huominen päivä pois päiväjärjestyksestä. Oon menossa sairaalaan tutkituttaan kurkkuani, että jos sais ajan nielurisaleikkaukseen nii loppus nuo hirveät kurkkutaudit ja angiinat sun muut. Minä ku omistan streptokokkibakteerin joka asustelee koko ajan kurkussani ja jos jokin ärsyke tulee nii sehän ärtyy ja aiheuttaa ongelmia. Mutta huomisesta käynnistä kerron sitte joko huomenna tai viikonloppuna, riippuen kuin kauan huomenna joutuu siellä ootteleen ja millon pääsee kotiin sitte.